Suomalainen pizza tunnetaan maailmalla yhdestä asiasta ylitse muiden: täytteitä on paljon, ja niitä on aina enemmän kuin naapurimaassa totuttu näkemään. Tämä artikkeli avaa, mistä runsas täyttöperinne on peräisin, miksi se poikkeaa aidosta napolilaisesta pizzasta ja miten se näkyy tämän päivän pizzerioiden listoilla Helsingistä Kajaaniin.
Miksi suomalainen pizza on niin täyteläinen
Suomalainen pizzakulttuuri syntyi eri lähtökohdista kuin Napolin perinne. Kun ensimmäiset pizzeriat avasivat ovensa 1970-luvulla, malli haettiin enemmän keskieurooppalaisesta ja amerikkalaisesta tulkinnasta kuin Etelä-Italiasta. Pizzasta tuli nopeasti arkiruokaa, ja arkiruoan piti olla täyttävää.
Kotimainen makuoppi on rakentunut sen varaan, että pizza on ateria yksinään – ei alkuruoka tai kevyt välipala. Siksi pohjalle nousee usein kinkkua, makkaraa, sipulia, paprikaa, ananasta ja juustoa samanaikaisesti, kun taas aito napolilainen Margherita tyytyy tomaattiin, mozzarellaan ja basilikaan. Kotimaisia peittiäisiä ei kannata verrata suoraan Vera Pizza Napoletana -sertifioituun pizzaan, sillä kyseessä on kaksi eri ruokalajia, jotka vain jakavat nimen.
Kotipizza ja suomalaisen pizzaperinteen synty
Kotipizza perustettiin Kokkolassa vuonna 1987, ja perustaja Rabbe Grönblom rakensi siitä franchising-mallilla Suomen suurimman pizzaketjun. Ketjun kasvu Kokkolasta valtakunnalliseksi ja myöhemmin kansainväliseksi toimijaksi teki Kotipizzasta kotimaisen pizzakulttuurin symbolin siinä missä Fazerin sininen on suklaan symboli.
Kotipizzan menu on koko historiansa ajan nojannut juuri runsauteen: paksu pohja, kinkkupohja lisämausteena ja täyteyhdistelmät, jotka eivät löydy mistään muualta. Listalta tunnistaa klassikot kuten Popeye (pinaatti, mozzarella, valkosipuli) ja Kanttari (kanttarelli, sieni), jotka ovat puhtaasti kotimaisia keksintöjä.
Berlusconi – suomalainen innovaatio joka voitti maailman
Yksikään suomalaisen pizzan täyteyhdistelmä ei ole herättänyt yhtä paljon keskustelua kuin Berlusconi: kinkkua, ananasta ja kurpitsansiemeniä samalla pohjalla. Nimi tulee Italian silloisesta pääministeristä Silvio Berlusconista, joka oli aiemmin arvostellut suomalaista ruokaa julkisesti – Kotipizza vastasi nimeämällä oman luomuksensa hänen mukaansa.
Pizza ei jäänyt vitsiksi. Se voitti kansainvälisen pizzakilpailun New Yorkissa vuonna 2008, ja siitä tuli todiste siitä, että rohkea, ei-perinteinen täyteyhdistelmä voi pärjätä kansainvälisessä vertailussa italialaisia klassikoita vastaan. Tuulettaja-pizza syntyi samasta rohkeasta kokeilukulttuurista, jossa kotimaiset raaka-aineet – HK:n kinkku, kotimainen mozzarella – yhdistettiin totutusta poikkeavilla tavoilla.
Runsaat täytteet vai aito napolilainen minimalismi
Yleinen väärinkäsitys on, että enemmän täytteitä tarkoittaa parempaa pizzaa. Aidossa napolilaisessa perinteessä pätee päinvastainen logiikka: kupolitaikina, San Marzano-tomaatti ja fior di latte -mozzarella pääsevät oikeuksiinsa vasta, kun täytteitä on vähän ja pohja saa paistua puulämmitteisessä kiviuunissa 60–90 sekuntia. Runsaat täytteet tekevät pohjasta helposti läpimärän, koska kosteus ei ehdi haihtua paiston aikana.
Suomalaisessa paksummassa pohjassa tämä ongelma ei ole yhtä akuutti, sillä pohja on suunniteltu kantamaan enemmän painoa ja kosteutta. Tästä syystä paksu kotimainen pohja ja runsaat täytteet ovat toisilleen sopiva pari – ei kompromissi. Aidon napolilaisen pizzan tuntomerkeistä ja paistoajan merkityksestä kannattaa lukea lisää, jos haluaa ymmärtää miksi kupolireuna ja täyteliäs kotimainen pizza ovat kaksi eri maailmaa: aidon napolilaisen tuntomerkit – reuna ja paisto.
Yleisimmät virheet täytteiden kanssa
Kotikokkaajat ja jopa jotkut pizzeriat tekevät toistuvasti samat virheet, kun tavoitellaan runsasta mutta silti onnistunutta pizzaa.
Liikaa kosteutta pohjalle. Tuoreet tomaatit, liian märkä ananas tai runsas juusto ilman kunnollista esikuivausta johtavat läpimärkään keskiosaan, vaikka reunat näyttäisivät uunissa valmiilta.
Täytteiden kasaaminen ilman järjestystä. Kokenut pizzamestari levittää ensin kastikkeen, sitten juuston, ja vasta lopuksi herkästi palavat ainekset kuten valkosipulinlastut tai tuore basilika. Väärässä järjestyksessä juustokerros jää alle eikä sido täytteitä yhteen.
Liian monta makua samaan pizzaan. Viiden tai kuuden täytteen yhdistelmä voi toimia, mutta jokaisen lisätyn maun pitää tuoda jotain – muuten lopputulos on vain sekava. Toimivista pareista ja siitä, mitkä yhdistelmät kantavat toisiaan, löytyy tarkempaa tietoa täältä: klassiset täyteyhdistelmät ja toimivat parit.
Rax Pizzabuffee ja arkilounaan pizzaperinne
Runsaus näkyy suomalaisessa pizzakulttuurissa myös toisella tavalla: buffet-periaatteella. Rax Pizzabuffee toi 1980-luvulla Suomeen konseptin, jossa asiakas syö niin paljon kuin jaksaa yhdellä hinnalla, tyypillisesti 10–18 € hengeltä. Hesburger-yhtiön omistama ketju teki pizzabuffetista osan suomalaista arkilounaskulttuuria erityisesti tehdas- ja toimistokaupungeissa.
Kansainväliset ketjut, kuten 2010-luvulla Suomeen rantautunut Domino’s Pizza ja pitkään markkinoilla ollut Pizza Hut, ovat tuoneet omat tulkintansa markkinoille, mutta kotimainen peittiäisperinne on säilynyt vahvana niiden rinnalla. Hintaerot näkyvät suoraan: kotimainen iso perhepizza maksaa tyypillisesti 15–25 €, kun taas aidompi napolilaistyylinen annos hinnoitellaan usein 12–18 € per henkilö pienemmästä koosta huolimatta. Täytteiden määrä ja hinta kulkevat käsi kädessä, ja aiheesta kannattaa lukea tarkemmin, jos vertailee eri kokoja ja täytemääriä keskenään: pizzan hinnoittelu – koko ja täytteiden määrä.
UKK
Miksi kotimainen pizza on täyteläisempi kuin italialainen pizza?
Suomalainen pizzaperinne kehittyi arkiruokana, jonka piti kantaa ateriana yksinään, kun taas napolilainen pizza rakentuu kevyemmälle, muutaman raaka-aineen periaatteelle, jossa kupolitaikina ja lyhyt paistoaika kiviuunissa ovat pääosassa.
Onko Berlusconi-pizza edelleen saatavilla pizzerioissa?
Kinkku-ananas-kurpitsansiemen-yhdistelmä on säilynyt Kotipizzan valikoimassa vuoden 2008 kilpailuvoiton jälkeen, ja monet itsenäiset pizzeriat tarjoavat samantyylisiä versioita omalla nimellään.
Sopiiko runsastäytteinen pizza kotiinkuljetukseen yhtä hyvin kuin ohut napolilainen?
Paksu kotimainen pohja kestää kuljetusmatkan yleensä paremmin kuin ohut, kosteampi napolilaispohja, koska se ei pehmene yhtä herkästi. Tarkempi vertailu matkan vaikutuksesta laatuun löytyy täältä: pizzan kuljetus ja laatu – matkan vaikutus.
Yhteenveto
Suomalainen runsastäytteinen pizza ei ole heikompi versio italialaisesta pizzasta, vaan oma, 1980-luvulta juontuva ruokaperinne, jonka juuret ovat Kokkolassa ja jonka kansainvälinen huippuhetki koettiin New Yorkissa 2008. Kun ymmärtää, miksi paksu pohja kantaa runsaan täytemäärän ja miksi sama logiikka ei toimisi ohuella napolilaispohjalla, osaa myös arvioida, minkä tyylin pizzeria kannattaa valita omaan tilaisuuteen – olipa kyse perhelounaasta, pikkujoulubuffetista tai kotiinkuljetetusta illallisesta.